Aurinkoenergia on nopeasti kasvava uusiutuva energialähde, joka on saamassa suosiota ympäristöystävällisenä vaihtoehtona perinteisille fossiilisille polttoaineille. Aurinkoenergian kysynnän kasvaessa myös innovatiivisten teknologioiden ja seurantajärjestelmien tarve sen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tässä artikkelissa tutkimme eroja yhden akselin jakaksiakseliset seurantajärjestelmätkorostaen niiden ominaisuuksia ja etuja.
Yksiakseliset seurantajärjestelmät on suunniteltu seuraamaan auringon liikettä yhdellä akselilla, yleensä idästä länteen. Järjestelmä yleensä kallistaa aurinkopaneeleja yhteen suuntaan maksimoidakseen auringonvalolle altistumisen koko päivän ajan. Tämä on yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu, joka lisää merkittävästi aurinkopaneelien tehoa kiinteisiin kallistusjärjestelmiin verrattuna. Kallistuskulmaa säädetään kellonajan ja vuodenajan mukaan, jotta paneelit ovat aina kohtisuorassa auringon suuntaan, mikä maksimoi vastaanotettavan säteilyn määrän.
Kaksiakseliset seurantajärjestelmät puolestaan vievät auringon seurannan uudelle tasolle sisällyttämällä siihen toisen liikeakselin. Järjestelmä ei ainoastaan seuraa aurinkoa idästä länteen, vaan myös sen pystysuuntaista liikettä, joka vaihtelee pitkin päivää. Säätämällä kallistuskulmaa jatkuvasti, aurinkopaneelit pystyvät säilyttämään optimaalisen asentonsa aurinkoon nähden koko ajan. Tämä maksimoi altistuksen auringonvalolle ja lisää energiantuotantoa. Kaksiakseliset seurantajärjestelmät ovat edistyneempiä kuinyksiakseliset järjestelmätja tarjoavat paremman säteilyn talteenoton.
Vaikka molemmat seurantajärjestelmät tarjoavat parempaa sähköntuotantoa verrattuna kiinteän kallistuksen järjestelmiin, niiden välillä on merkittäviä eroja. Yksi keskeinen ero on niiden monimutkaisuus. Yksiakseliset seurantajärjestelmät ovat suhteellisen yksinkertaisia ja niissä on vähemmän liikkuvia osia, mikä tekee niistä helpompia asentaa ja huoltaa. Ne ovat myös yleensä kustannustehokkaampia, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon pienille aurinkoprojekteille tai kohteille, joissa auringonsäteily on kohtalaista.
Toisaalta kaksiakseliset seurantajärjestelmät ovat monimutkaisempia ja niissä on ylimääräinen liikeakseli, joka vaatii monimutkaisempia moottoreita ja ohjausjärjestelmiä. Tämä lisääntynyt monimutkaisuus tekee kaksiakselisista järjestelmistä kalliimpia asentaa ja ylläpitää. Niiden tarjoama lisääntynyt energian tuotto oikeuttaa kuitenkin usein lisäkustannukset, erityisesti alueilla, joissa aurinkosäteily on korkea tai missä on suuria aurinkosähkölaitoksia.
Toinen huomioon otettava seikka on maantieteellinen sijainti ja auringon säteilyn määrä. Alueilla, joilla auringon suunta vaihtelee merkittävästi ympäri vuoden, kaksiakselisen seurantajärjestelmän kyky seurata auringon itä-länsisuuntaista liikettä ja sen pystykaarta on erittäin edullinen. Se varmistaa, että aurinkopaneelit ovat aina kohtisuorassa auringonsäteisiin nähden vuodenajasta riippumatta. Kuitenkin alueilla, joilla auringon polku on suhteellisen vakio, ayksiakselinen seurantajärjestelmäyleensä riittää maksimoimaan energiantuotannon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että valinta yksiakselisen seurantajärjestelmän ja kaksiakselisen seurantajärjestelmän välillä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien kustannukset, monimutkaisuus, maantieteellinen sijainti ja auringon säteilytasot. Vaikka molemmat järjestelmät parantavat aurinkoenergian tuotantoa verrattuna kiinteästi kallistuviin järjestelmiin, kaksiakseliset seurantajärjestelmät tarjoavat paremman säteilyn talteenoton, koska ne pystyvät seuraamaan auringon liikettä kahta akselia pitkin. Viime kädessä päätösten tulee perustua kunkin aurinkoprojektin erityisvaatimusten ja -olosuhteiden perusteelliseen arviointiin.
Postitusaika: 31.8.2023